Kaikkea kivaa, mitä voi tehdä.

Heipä hei. On mennyt aikaa siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin. Nyt kirjoittelen taas.

Tällä kertaa ajattelin mietiskellä, että mitä kaikkea kivaa sitä voikaan tässä maailmassa tehdä, ilman että tarvitseepi maksaa pennin hyrrää tai ainakaan kovin paljoa. Osa näistä on semmoisia, että ei välttämättä tulisi itselle ollenkaan mieleen (mikä saattaa olla ihan hyväkin, ehkä). Nyt alkaapi sitten se listaus.

1. Vesilätäköissä hyppiminen on kivaa. Jos omistaa siis kumisaappaat. Toki lenkkareissakin tai missä tahansa muissakin kengissä voipi kuralätäkössä hyppelehtiä, mutta silloin kannattaa muistaa, että jalat saattavat kastua. Myös otsa saattaa kastua heistä, jos meni hyppimään kuralätäkössä kaverilta lainatuissa nappaskengissä tai sitten jos ne oli semmoiset kengät, jotka kuului isoukkivainaalle ja joita ei saanu tärvellä eikä turmella kovin pahasti, jos ollenkaan.

2. Paperipussi. Paperipussin voi vetää päähänsä ja sitten voi leikkiä merisairasta turistia (kuten sen vanhan vitsikirjan kannessa. En kyllä tosin tiedä, että onko niillä merisairailla oikeasti pussi päässään vai jossakin muualla).Siihen voipi myöskin tehdä hengitysharjoituksia ja näin rauhoittaa myrskyävää sisintään maailman melskeiden keskellä. Jos haluaa olla oikein ovela, voi siihen pussiin puhaltaa ilmaa ja sitten hiippailla jonkun kaverin taakse ja räjäyttää sen pussin. Kannattaa tosin ensin varmistua siitä, että sillä kaverilla ei vaan ole sydänvikaa, sillä silloin vitsi ei välttämättä toimi kuten ajatteli pienessä päässään. Ainakin kannattaa laittaa hätäkeskuksen numero pikavalintaan ensin.

3. Sanamuunnokset. Sanamuunnokset ovat kivoja, jos semmoisista tykkää. Kannattaa kuitenkin miettiä, että missä ajassa ja paikassa niitä menee suustaan päästelemään. Jos on vaikkapa esmes pappi, niin ehkä ei kannata ruveta leikkimään sanamuunnosleikkiä saarnastuolissa. Siitä voi tulla sanomista, eikä ne sanomiset välttämäti ole kehuja. Paitsi jos on töissä täysin kahelissa hiippakunnassa, jossa semmoseen tai vastaavaan on jo totuttu. Tällä en viittaa Kuopion hiippakuntaan.

4. Kaverin kanssa jutustelu. Kaverin kanssa jutustelu ompi aina kivaa. Paitsi jos se kaveri on semmoinen, että se syö ensimmäisenä jääkaapin tyhjäksi (mutta jos se on oikein mukava kaveri, niin piilottaa vaan sen jääkaapin vaikkapa viltin alle, niin se ei ryntää sinne. Sitten voipi jutustella). Jos molemmilla on kurjaa ja kenkkua, niin kun jutteleepi siitä toisen kanssa, niin sen jälkeen oma kenkkuus ei tunnu enää niin kenkulta, eikä toisen kenkkuus toiselle kenkulta. Kaverin kanssa voipi jutella kaikesta mahollisesta, mutta jos omistaa kaverin, joka on ydinfyysikko, niin ehkä ei kannata lähteä keskustelemaan ydinfysiikasta jos siitä ei ite mitään tiiä.

5. Lautapelit. Lautapelit ompi kivoja, jos on kiva porukka jossa pelata. Jos ei ole kivaa porukkaa, niin sitten ei ehkä kannata pelata, kun ei kenkkujen tyyppien kanssa siitä mitään tule. Ne saattavat syödä pelinappulat ja kaataa limsat pelilaudalle ja sitten onkin pelilauta semmoisessa tahmassa, että siihen pureutuvat kaikenmaailman sokeritoukat ja muut ökkiäiset. Ei sillä, että sokeritoukat olisivat jotenkin ikäviä otuksia, mutta kun ne ovat niin valoarkoja eliöitä, että sitten se lautapelin pelilauta pitää säilyttää pimeässä huoneessa, kun muuten ne sokeritoukat häiriintyy siitä.

6. Sukkanukke. Sukkanukke on helppo tehdä, koskapa suurimmalla osalla meistä on sukkia komerossa (tai lattialla). Siihen ei tarvihe kuin yhden sukan (joko sieltä komerosta tai lattialta, mielellään puhas), jonka kärjen survoo sisään silleen, että sille tulee semmoinen suu ja sitten jos omistaa muutaman napin, niin ne voi ommella siihen sukkanukkeen, niin sillä on sitten silmät. Sillä voi sitten leikkiä ja vaikkapa järjestää nukketeatteriesityksen (mutta jos on yksin, niin ei ehkä kannata semmoista järjestää. Ei ainakaan kantsi siitä hirveästi huudella, koska muuten ihmiset saattavat pitää vähän tai enemmänkin pöpinä).

7. Pakastimen sulatus (edellyttää, että omistaa semmoisen). Pakastin pitää joittenkin viisaitten mukaan kuulemma sulattaa aina välillä (itse en tajua, että miksi, koska se jäätyy heti uudestaan). Kun sitä rupeaa sulattamaan, voi olla aivan varma ensinnäkin siihen menee koko päivä ja sitten toisekseen silloin kun se pitäisi tehdä, ilmaantuu kaikkea paljon jännempää tekemistä, joka pitää tehdä heti. Jos nyt kuitenkin päätyy sulattamaan pakastimen, kannattaa ensin laittaa ne ruuat sieltä semmoiseen paikkaan, jossa ne ei mene pilalle. Muuten saattaa ketuttaa aikas paljon, jos menee säilötyt ruuat piloille ja siten harakoille (tai korpeille, ovat kivoja lintuja ja variksille kuulemma sukuakin).

En sitten mene vannomaan, ovatko kaikki edellä mainitut aivat täysipäisen ihmisen hommia ja tekemisiä, joten jokainen kokeileepi niitä omalla vastuullaan. Lopetan tälläerää tähän. Seuraavalla kerralla saatatte kuulla taas jonkin jännittävän jutun, vaikkapa siitä, kuinka Rälläkkä-Räsänen hakeutui työnvalintaohjaukseen.